torstai, 19. tammikuu 2017

Pisa-tutkimuksesta

Kalevassa 6.12.2016 julkaistu artikkeli käsittelee Suomen viimeaikaisia PISA-tuloksia. Yllättävää mielestäni oli se, että Suomi oli ainoa maa jossa erinomaisesti luonnontieteissä menestyvät olivat tyttöjä. Kysymys tässä lienee miksi juuri tytöt menestyivät paremmin kuin pojat luonnontieteissä. Minä olen sitä mieltä, että tähän kysymykseen voi olla monta eri vastausta eikä mikään niistä ole yksistään oikea. Artikkelissa myös sanotaan, että luonnontieteiden osaaminen Suomessa on laskenut. Poikien heikompi menestys voi johtua vaikkappa välinpitämättömyydestä luonnontietieteitä kohtaan. Tämän taustalla voisi olla kiinnostus muita aineita kohtaan esimerkiksi historiaa tai kieliä. Poikien keskuudesa saattaa myös ilmetä ryhmäpainostusta opiskelua kohtaan. Koulussa menestyviä poikia voidaan pitää ryhmästä eroavaisina, ja tämä voi kannustaa poikia alisuoriutumaan tehtävistä, vaikka heillä olisi potentiaalia parempaankin. Tähän kysymykseen ei ole varmati vain yhtä ratkaisua vaan monnet eri asiat vaikuttavat.

torstai, 19. tammikuu 2017

Presidentin armahduksista

 

Presidenttimme Sauli Niinistö armahti vuonna 2016 yhteensä viisi rikoksiin syyllistynyttä henkilöä. Hän on armahtanut yhteensä 14 ihmistä hänen presidenttikautenaan tähän mennessä. Armahduksen saaneet henkilöt olivat syyllistyneet muun muassa parisuhdeväkivaltaan, rattijuopumuksiin ja asuntomurtoihin. Lakimme mukaan presidentimme ei tarvitse perustella armahduksiaan mitenkään.  

Mielestäni on hienoa, että presidentillämme on oikeus armahtaa vankilatuomioilta henkilöitä, mutta mielestäni hänen velvollisuutena olisi perustella päätöksensä edes jollakin tapaa. Rikoksiin syyllistynyillä on varmasti paljon vihamiehiä, jotka haluavat henkilön vankilaan. Jos rikollinen saa armahduksen, mielestäni häntä vastaan olevilla ihmisillä on oikeus tietää, miksi häntä ei vankilaan laitettukaan.  

Vuoden 2016 lopulla Niinistö armahti keski-ikäisen miehen, joka oli pahoinpidellyt naisystäväänsä. Lääkärin lausunnon mukaan nainen oli vähällä menettää henkensä pahoinpitelytilanteessa. Mielestäni ihmisiin kohdistuvia vakavia rikoksia ei saisi missään nimessä armahtaa. Kyseinen henkilö ei joudu kärsimään mielestäni tarpeeksi vaikka vankilaan olisi joutunutkin. Niinistö ei päätöstään perustellut, mutta uutisen mukaan on mahdollista, että armahduksen syynä oli rikoksesta tuomitun miehen terveydentila.  

Tiedän, että on olemassa ihmisiä, jotka tapahtuma hetkellä eivät pysty itseään kontrolloimaan tai eivät ole omia itsejään. Minua ei rikollisen terveydentila tässä asiassa paljoa hetkauta. Henkilö on kuitenkin rikoksensa tehnyt. Jos mies on kärsinyt tuollaisista mielenterveysongelmista, on vaikea ymmärtää, miten nainen on hänen kanssaan voinut asua.  

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan armahtamisen syy liittyy yleensä muihin asioihin kuin itse rikokseen. Olen vahvasti sitä mieltä, että kun rikollisuuteen syyllistyneen henkilön tuomiota pohditaan, tilanteessa pitäisi ajatella ainoastaan rikosta. Tilanteessa ei tarvitse miettiä, onko rikoksen tehnyt mies vai nainen tai että minkä ikäinen hän on. Henkilö on väärin tehnyt ja asian vakavuutta on yhdessä menty miettimään.  

 

Lähde: 

Helsingin Sanomat 10.1.2017  ''Presidentti Niinistö armahti puolisoa pahoinpidelleen miehen ja neljä muuta tuomittua – armahdusten määrä kasvoi viime vuonna''

torstai, 19. tammikuu 2017

Suomiko hyvinvointivaltio?

 
 
Turvapaikanhakijoita on tullut suomeen paljon viime aikoina, joten väkisilläkin niiden kohtelu vaikenee. Lisäksi jotkin turvapaikanhakijat aiheuttavat vaikeuksia, koska ne saattavat ’’hävitä’’ tai olla muuten vain vaikeita. Olen myös itse saanut sellaisen käsityksen, että Suomessa hoidetaan asioita ihan hyvin verrattavin muihin maihin. Jos YK:lla oli suomeenkin noin paljon moitittavaa, voi vain arvata, kuinka huonosti turvapaikanhakijoita kohdellaan muualla. Pitäisi muistaa, että nekin ovat ihmisiä ja niitä on kohdeltava hyvin. Toki Suomessa uutisen mukaan moneen asiaan ollaan puuduttu, mikä on hyvä asia.
 
Erityisen mielenkiintoinen oli minusta tämä vankien kohtelu. Minulle on aina annettu sellainen kuva suomalaisesta vankilasta, että asiat ovat ehkä liiankin hyvin. Vankien ei tarvitse huolehtia mistään ja he saavat kaikkea. Minulle tuli siis yllätyksenä, että suomessakin jotain vankeja kohdellaan huonosti. Kyllä minun mielestäni pitäisi jokaisessa vankilassa olla vessa, eikä mitään pahoinpitelyjä naisia kohtaan pitäisi päästä tapahtumaan. Lisäksi jos nuoret vangit joutuvat olemaan aikuisten seurassa, siitä ei voi seurata mitään hyvää. Aikuiset opettavat nuorille uusia huonoja tapoja, josta seuraa että nuorien tilanne edelleen huononee.
 
Lähde: Yk moittii suomea turvapaikanhajkijoiden kohtelusta (kaleva 7.12.2016)

sunnuntai, 15. tammikuu 2017

Armokuoleman laillistamista ajava aloite rikkoi 50 000 allekirjoittajanrajan

Ihmiset ovat allekirjoittaneet eutanasian laillistavan kansalaisaloitteen, koska he ovat sitä mieltä, että mikäli henkilö on vakavasti sairas on häntä turha jättäää kärsimään jos tarpeeksi tehokasta kipulääkitystäkin on hankalaa saada. Mielestäni eutanasian eli armokuoleman laillistamista ajava kansalaisaloite on edistysaskel oikeaan suuntaan.
Mielestäni eutanasialle täytyy olla todella hyvät perustelut. Kansalaisaloite onkin ehdottanut myös kriteerejä eutanasian sallimiselle. Kuolemanvakavasti sairas henkilö kuolisi muutenkin, joten miksi jättää kärsimään? Eutanasian kautta ihmisillä olisi mahdollisuus lähteä maailmasta haluamallaan tavalla. Kidutustahan se on odottaa tuskissaan milloin oma kuolema vihdoinkin koittaisi.
Toki eutanasian sallimisessa on myös eettisiäkin ongelmia. Harva lääkäri tahtoo aiheuttaa ihmiselle kuolemaa. Ehkä juuri sen takia kansalaisaloite on vasta nyt mennyt läpi. Joillekkin ihmisille tuntuu luonnottomalta, että ihmisen elämä lopetetaan omatoimisesti. Jotkut kokevat sen murhana. Mutta nykyaikana onneksi suurin osa ihmisistä käsittää, että eutanasia on joillekin ihmisille se paras vaihtehto.
Kaleva 18.12.2016

sunnuntai, 15. tammikuu 2017

Lainsäädännön tiukoista aikatauluista

Useat henkilöt ovat nostaneet esille sen, että hallituksessa ei käytetä
tarpeeksi aikaa lakiesitysten valmisteluun ennen kuin ne annetaan
eduskunnan käsiteltäväksi.

Minun mielestäni on ehdottoman tärkeää, että lainvalmistelussa pyritään
välttämään turhaa kiirehtimistä. Tällöin päätöksentekijöillä on
mahdollisuus tehdä valmisteltavaa lakia koskevaa taustatutkimusta.
Riittävä aika mahdollistaisi myös lain hyvien ja huonojen puolien
arvioinnin, sekä  mahdollisuuden punnita lain tarpeellisuutta ylipäätänsä.

Demokratiassa päätöksenteko on hidas ja aikaa vievä prosessi, joten
kansalaisista voi tuntua siltä ettei päättäjät saa mitään aikaan. Tämä voi
luoda päätöksentekijöille painetta, mikä voi lisätä kiirettä entisestään
lainsäädännössä.

Mielestäni olisi tärkeää huolehtia siitä, että lakienvalmisteluun
tarjotaan riittävät resurssit ja osaava henkilökunta. Jos näin ei ole on
mahdollista, että lakiesitykset joudutaan perumaan, sillä niistä on
löytynyt jokin epäkohta jälkeenpäin. Tällöin tehty työ on ollut turhaa.

Lähde Kaleva 18.12.2016:  Lainsäädännön arviointineuvosto:”Töiden
hoitaminen liian kovan aikataulun alla on mahdotonta”