Viime itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 Kalevassa ilmestyneessä uutisessa kerrottiin kansainvälisen tuoreen PISA-tutkimuksen tuloksista, jossa myös Suomi oli osallisena. Viime vuoden PISA-tutkimuksessa oli tutkittu erityisesti luonnontiedettä, mutta hiukan myös lukutaitoa ja matematiikan taitoja. Juuri suurimman tutkimuksen saaneessa luonnontieteessä suomalaiset tytöt sijoittuvat toiseksi kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Kysymys kuuluukin: miksi juuri tytöt ovat hyviä luonnontieteissä?

     Niin kuin opetusministerimme Sanni Grahn-Laasonen uutisessa ilmaisee, on hiukan outoa ja ristiriitaista, että suomalaistytöt ovat tutkimuksen kärkisijoilla, mutta heitä ei juurikaan kiinnosta jatkaa tieteellisille aloille. Ajatellaanko, että poikien kuuluisi suorittaa tieteelliset ja teknilliset jatko-opinnot, jotta heistä tulisi insinöörejä, mekaanikkoja ja muita tieteiden asiantuntijoita? Viekö sosiaali- ja terveysalat tytöt mukanansa, vaikka he olisivat hyvinkin päteviä luonnontieteissä?

    Tutkimus on tehty yläasteikäisistä, joten he käytännössä pakolla opiskelevat vielä luonnontieteitä. Toiseen asteen koulutukseen lähtiessä nämä aineet eivät välttämättä ole vastassa. Voisiko tämä olla vaikuttamassa tyttöjen menestykseen luonnontieteissä, mutta vähäiseen kiinnostukseen eri tieteenaloille? Ensimmäisen asteen koulujen aikana tytöt panostavat kouluunsa yleensä enemmän ja saavat tällä tavoin hyvät arvosanat. Kun taas toisen asteen koulutukseen lähdetään, luonnontieteet jäävät usealla tytöllä vähemmälle, koska se ei ole enää pakollista. Pojat suuremmalla prosentilla puolestaan jatkavat niiden opiskelua, sillä he useammin tähtäävät ammateissaan pitkälle tieteiden aloille.

    Tytöt ovat hyvin menestyviä luonnontieteissä, tutkimuksen mukaan Suomessa poikia edellä. Silti kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on vähäistä suhteutettuna tuloksiin ja poikien kiinnostukseen. Monien muiden alojen laajuus on myös varmasti vähentämässä tyttöjen kiinnostusta tieteenaloille.